Solujen salainen voima: NAD+ ja sen vaikutukset terveyteen

Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi (NAD+) on yksi elämän peruselementeistä, joka vaikuttaa merkittävästi ihmiskehon toimintaan. Tämä elintärkeä molekyyli, joka löytyy jokaisesta solusta, on avainasemassa solujen energiantuotannossa ja monissa muissa biologisissa prosesseissa. Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat paljastaneet NAD+:n potentiaalin ikääntymisen hidastamisessa ja monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Tässä artikkelissa sukellamme NAD+:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen roolia terveydessä ja tarkastelemme, miten eri elämäntyylitekijät vaikuttavat NAD+ tasoihin elimistössä.

Johdanto

NAD+ on kriittinen koentsyymi solujen energia-aineenvaihdunnassa, DNA:n korjauksessa ja solujen signaloinnissa, ja sillä on keskeinen rooli ikääntymisessä ja monissa aineenvaihduntaprosesseissa muun muassa aivoissa, sydämessä ja lihaksissa.

NAD+ tasojen lisäämiseksi soluissa voi ruokavalion, elämäntavan ja täydentävien lähestymistapojen yhdistelmä olla tehokas. Runsaasti NAD+ esiasteita, kuten maitotuotteita, kalaa, sieniä ja vihreitä vihanneksia sisältävien elintarvikkeiden sisällyttäminen ruokavalioon on erittäin tärkeää. Säännöllisen fyysisen harjoittelun, erityisesti korkean intensiteetin intervalliharjoittelun (HIIT) on osoitettu lisäävän NAD+ tasoja, koska se vaikuttaa solujen aineenvaihduntaan. Kalorirajoitus tai ajoittainen paasto voivat myös stimuloida NAD+:n tuotantoa aktivoimalla tiettyjä energia-aineenvaihduntareittejä.

Lisäksi ravintolisät, kuten niasiiniamidi, nikotiiniamidiribosidi (NR) tai nikotiiniamidimononukleotidi (NMN) eli NAD+:n esiasteet, voivat lisätä suoraan NAD+ synteesiä. Yrttilisät, kuten vihreä teeuute, kurkuma, persilja ja resveratroli, jotka vaikuttavat erilaisiin NAD+ aineenvaihduntaan liittyviin entsyymeihin ja reitteihin, voivat myös olla hyödyllisiä.(1)

NAD+:n lyhyt historia

NAD+ löydettiin ensimmäisen kerran hiivakäymisen aikana vuonna 1906 englantilaisen biokemistien Arthur Hardenin ja William John Youngin toimesta. Sen löytämisen jälkeen on havaittu, että NAD+ on merkittävä kofaktori, joka osallistuu käytännössä kaikkiin solureaktioihin. Näitä ovat DNA:n korjaus, immuunijärjestelmän toiminta, ATP:n tuotanto ja vuorokausirytmin säätely. NAD+ edistää energiantuotantoa ja mahdollistaa solujen oikean toiminnan. NAD+-tasojen säätelyhäiriöt on liitetty aineenvaihduntaan ja ikääntymiseen liittyviin sairauksiin, mukaan lukien hermoston rappeutuminen, puutteelliset immuunivasteet ja syöpä.(2)

NAD:lla on kaksi muotoa – NAD+ ja NADH, jotka molemmat ohjaavat elektroninsiirtoreaktioita:(3)

• NAD+ on hapettava aine, joka poimii elektroneja muista molekyyleistä ja siten pelkistyy
• NADH on pelkistävä aine, joka muodostuu pelkistetystä NAD+:sta ja jota käytetään sitten luovuttamaan elektroneja muille molekyyleille, jolloin siitä tulee jälleen NAD+.
• NADH:n elektronit voivat varastoida energiaa, joka muuttuu ATP:ksi mitokondrioissa prosessin aikana, jota kutsutaan oksidatiiviseksi fosforylaatioksi mitokondrioissa (katso lisätietoja Biohakkerin käsikirjan liikunta-osiosta).

Kuva: Mitokondrion NAD+ varantojen ylläpito.

Lähde: Stein, L. & Imai, S. (2012). The dynamic regulation of NAD metabolism in mitochondria. Trends in Endocrinology and Metabolism 23 (9): 420–428.

NAD+ perusteet

Ihannetapauksessa NAD+ on biosynteesin, kulutuksen, kierrätyksen ja hajoamisen osalta homeostaattisessa tilassa sekä solu- että systeemitasolla. Ihmisen solut voivat syntetisoida NAD:a tryptofaanista kynureniini reitin kautta de novo (engl. kynurenine pathway) tai nikotiinihaposta (NA) Preiss-Handler -reittiä pitkin. Suurin osa NAD+:sta kuitenkin kierrätetään nikotiiniamidista (NAM), NA:sta, nikotiiniamidiribosidista (NR) ja nikotiiniamidimononukleotidista (NMN) niin sanotulla pelastusreitillä (engl. salvage pathway) solujen NAD+-tasojen ylläpitämiseksi. NAD+ voidaan pelkistää NADH:ksi erilaisissa aineenvaihduntaprosesseissa mukaan lukien glykolyysi, rasvahappojen hapetus (beetaoksidaatio) ja Krebsin kierto.(4)

Kuva: NAD+ metabolian yleiskatsaus ja sen fysiologiset toiminnot.

Lähde: Xie, N. et al. (2020). NAD+ metabolism: pathophysiologic mechanisms and therapeutic potential. Signal Transduction and Targeted Therapy 5 (1): 1–37.

Eri perusmakromolekyyleille tärkeänä lisäsubstraattina NAD:a voivat pilkkoa sitä kuluttavat entsyymit. Näitä ovat PARP:t, sirtuiinit, CD38 ja SARM1 nikotiiniamidin ja ADP-riboosin tuottamiseksi (katso kuva). Normaaleissa homeostaattisissa olosuhteissa CD38 ilmenee alhaisilla tasoilla, kun taas CD38:n lisääntyvä ilmentyminen ikääntymisen myötä on tärkeässä roolissa ikään liittyvässä NAD+ tason vähenemisessä.(5) Tämän käsityksen vahvistaa havainto, että PARP1- ja CD38-inhibitio lisää tehokkaasti NAD+:n kokonaissaatavuutta, mikä johtaa SIRT1-aktivaatioon.(6)

Viimeaikaisen tieteellisen tutkimuksen perusteella NAD+-tasojen lasku liittyy ikääntymiseen. Yleensä NAD+-tasot putoavat alle puoleen 60 vuoden iän jälkeen verrattuna 20-vuotiaiden tasoihin.(7) Tärkeä kysymys on, miksi NAD+-tasot ylipäätään laskevat? On olemassa pari teoriaa, jotka yrittävät selittää sitä. Uusin ja tuetuin teoria kuitenkin on, että NAD+-tasot laskevat iän myötä, koska NAD:ia kuluttavan CD38 entsyymin yliaktiivisuus tuhoaa sitä.(8) Matala NAD+ -statuksen tiedetään myös estävän elimistön immuunijärjestelmää ja luonnollisia puolustusmekanismeja.(9)

CD38, joka tunnetaan myös syklisenä ADP-riboosihydrolaasina, on glykoproteiini, jota esiintyy monien immuunisolujen (erityisesti valkosolujen) pinnalla. Näitä ovat muun muassa B-lymfosyytit, luonnolliset tappajasolut, CD4⁺ ja CD8 – yleensä suurentunut tulehdustila johtaa korkeampaan CD38-ekspressioon, joka sitten kuluttaa NAD+:a. Siksi matala-asteisen tulehduksen ja yleisesti tulehduksen hallinta yleensä on paras tapa minimoida ikääntymisestä johtuvaa NAD+:n laskua.(10)

Kuva: CD38:n rooli NAD+ aineenvaihdunnassa.

Lähde: Hogan, K. & Chini, C. & Chini, E. (2019). The multi-faceted ecto-enzyme CD38: roles in immunomodulation, cancer, aging, and metabolic diseases. Frontiers in Immunology 10: 1187.

NAD+ lievittää virus- ja bakteeri-infektioiden aiheuttamaa oksidatiivista vauriota

Virusinfektiot ja infektiot yleisesti aiheuttavat oksidatiivista stressiä (hapetusstressiä) isäntäsoluissa (esim. ihmissoluissa).(11) Tästä syystä oksidatiivista stressiä pidetään virusinfektioiden patogeenisenä tekijänä. Virusinfektion aiheuttamat lisääntyneet solujen reaktiiviset happilajit (tai vapaat happiradikaalit) aiheuttavat esimerkiksi DNA-vaurioita, geenimutaatioita, solukuolemaa, virus-DNA-integraatiota ja kasvainten muodostumista. Oksidatiivisen stressin aiheuttaman DNA-vaurion korjaamiseksi tarvitaan suuri määrä NAD+:a – kohonneet PARP:t kuluttavat sitä vasteena virusinfektiolle.(12)

Sirtuiinit ovat toinen luokka NAD+:aa kuluttavia entsyymejä, joilla on laajat antiviraaliset ominaisuudet erilaisissa virusinfektiossa (mukaan lukien HIV-1, HCMB, H1N1 ja HCV).(13) CD38 on kolmas NAD+:a kuluttava entsyymi, joka yliekspressoituu vasteena useille virusinfektioille. CD38-puutos lisää alttiutta useille patogeeneille.(14)

Bakteeri-infektiot aiheuttavat myös nopean solunsisäisten reaktiivisten happilajien (ROS) tuotannon joko NADPH-oksidaasien (NOX) tai mitokondrioiden avulla, jotka ovat välttämättömiä makrofageille bakteerien poistamiseksi.(15) NAD+/NADH:lla on bakterisidinen vaikutus, jotka välittyvät edistämällä vapaiden happidradikaalien (ROS) muodostumista, tulehdusta edistävää vastetta ja infektioiden vastaista autofagiaa. Tämä hyödyllinen ja luonnollinen aineenvaihduntaprosessi tarvitsee hyvin toimivaa NAD+-aineenvaihduntaa ja optimaalista NAD+-tasoa toimiakseen kunnolla. ROS:n eliminaatio johtaa vialliseen bakterisidiseen (bakteereja tappavaan) toimintaan, mikä mahdollistaa bakteerien selviytymisen ja toistuvasti asuttamisen eri kudoskohtiin.(16)

Tästä syystä liian runsas antioksidanttien jatkuva käyttö ei ole hyödyllistä immuunijärjestelmälle. Optimaalisen homeostaasin avain tässä on tasapaino oksidatiivisen stressin ja antioksidanttikapasiteetin välillä.(17)

Uudet tieteelliset todisteet tukevat hypoteesia, että CD38:lla ja CD38/NAD+-akselin ohjaamilla tuotteilla voi olla merkittävä rooli SARS-CoV-2-infektion patogeneesissä.(18) CD38:n liiallinen ilmentyminen COVID-19:ssä aiheuttaa solukuoleman pääasiassa NAD+:n ehtymisen vuoksi.(19) NAD+-prekursorien (NR, NAM ja NMN) oraalinen antaminen näyttää olevan tehokkain tapa täydentää NAD+-tasoja (katso myöhemmin). Näistä NAD+-prekursoreista NR:llä (lisättynä 1 grammalla päivässä) on anti-inflammatorisia vaikutuksia erilaisissa sairauksissa. Nykyinen tieteellinen näyttö näyttää vahvistavan, että NAD+:n biosynteesin ja kulutuksen avaintapahtumilla on merkittävä rooli virustenvastaisessa immuunivasteessa.(20) NAD+-tasojen lisääminen moduloimalla biosynteettisiä reittejä tai vähentämällä NAD+:n kulutusta voi auttaa hallitsemaan hyperimmuunivastetta SARS-CoV-2-infektiolle.(21-22)

Kuva: NAD+ vaje ikääntymiseen liittyvissä toimintahäiriöissä ja syövässä.

Lähde: Xie, N. et al. (2020). NAD+ metabolism: pathophysiologic mechanisms and therapeutic potential. Signal Transduction and Targeted Therapy 5 (1): 1–37.

NAD+ tasoja laskevia elämäntyylitekijöitä:

• Epäsäännöllinen vuorokausirytmi
• Krooninen tulehdus ja oksidatiivinen stressi
• Jatkuva liian korkea energiansaanti (ylisyöminen koko ajan) – korkeampi NADH, pienempi NAD+
• Kohonneet verensokeri- ja insuliinitasot
• Krooninen alkoholin käyttö

NAD+-puutoksen mahdolliset seuraukset:

• Heikentynyt immuunijärjestelmän toiminta
• Nopeutunut ikääntyminen
• Mitokondrioiden toimintahäiriö
• Häiriintyneet vuorokausikellot (ikääntyessä)
• Lisääntynyt karsinogeneesi ja syöpäriski
• Lisääntynyt insuliiniresistenssin ja diabeteksen kehittymisen riski
• Lisääntynyt liikalihavuuden riski
• Lisääntynyt alkoholittomien rasvamaksasairauksien riski
• Lisääntynyt neurodegeneratiivisten sairauksien riski
• Lisääntynyt sydämen ja munuaisten vajaatoiminnan riski

Parhaat tavat nostaa elimistön NAD+-tasoja:(23)

Yleensä solunsisäiset NAD+-tasot pidetään välillä 0,2-0,5 mM solutyypistä tai kudoksesta riippuen. NAD+:n pitoisuus ja jakautuminen voi kuitenkin vaihdella vasteena erilaisiin fysiologisiin ärsykkeisiin ja solun stressiin.

• Harjoita säännöllisesti pätkäpaastoa ja kalorirajoitusta (katso edellä)(24)
• Aktivoi ketogeneesi kehossa ja pidä säännöllisiä glukoosirajoitusjaksoja
• Harrasta reipasta liikuntaa säännöllisesti
• Kuuma-kylmävaihtelun harjoittelu (esim. sauna – avanto)

Parhaat NAD+-prekursorien ruoka-aineet ovat:

• Raa'at ja fermentoidut maitotuotteet (korkea NR-pitoisuus)(25)
• Rasvaiset kalat, kuten lohi, sardiinit, taimen ja makrilli (runsaasti niasiinia)(26)
• Poro, naudanliha ja kananmaksa (runsaasti niasiinia)(27)
• Sianliha ja kalkkuna (paljon tryptofaania ja niasiinia)(28)
• Naudanliha (runsaasti niasiinia)(29)

Supplementointi NAD+-prekursoreilla eli NAD+:n esiasteilla:

• Nikotiiniamidiribosidi (NR): optimaalinen annos 300 mg päivässä
• Nikotiiniamidimononukleotidi (NMN): optimaalinen annos 250–500 mg päivässä
• Liposomiannos on noin 10 kertaa pienempi
• Käytä trimetyyliglysiinin (TMG) kanssa optimaalisen metylaatioprosessin saavuttamiseksi
• Niasiiniamidi (NAM): optimaalinen annos 250–500 mg päivässä
• Nikotiinihappo (NA): optimaalinen annos 250–500 mg päivässä

NAD+-prekursoreiden, erityisesti NR:n ja NMN:n, jatkuvan käytön turvallisuudesta ei ole olemassa pitkäaikaista tietoa. Liian korkeat NAD+-tasot voivat myös aiheuttaa häiriöitä NAD+/NADH-homeostaasissa. Näitä ovat vuorokausirytmin epäsuhta ja hiirillä tehtyjen tutkimusten perusteella unisyklin häiriöt sekä nälän tunteen häiriöt ja ruokahaluttomuus.(30-31)

Tietyt yrtit, jotka auttavat NAD+:n kierrätyksessä ja estävät NAD:a kuluttavaa CD38-entsyymiä:(32)

• Persiljan lehtiuute
• Persilja sisältää runsaasti apigeniiniä, flavonia, joka lisää NAD+-tasoja.
• Apigeniini toimii estämällä CD38:aa eli entsyymiä, joka hajottaa NAD+:aa (ks. edellä). Estämällä CD38:aa apigeniini auttaa ylläpitämään korkeampia NAD+-tasoja.
• Lisäksi apigeniini voi tehostaa NAMPT-entsyymin aktiivisuutta, joka on mukana NAD+-synteesin pelastusreitissä (Salvage pathway), mikä lisää edelleen NAD+-tasoja.
• Vihreän teen uute
• Vihreä tee sisältää katekiineja, erityisesti epigallokatekiinigallaattia (EGCG), joka tunnetaan antioksidanttisista ominaisuuksistaan.
• EGCG:n on havaittu estävän CD38:n aktiivisuutta vähentäen siten NAD+:n hajoamista.
• Lisäksi EGCG saattaa myös edistää spesifisten geenien ilmentymistä, jotka osallistuvat NAD+-biosynteesireittiin, mikä vastaavasti tehostaa NAD+-tuotantoa.
• Sophora Japonica (Japaninpagodipuu)
• Sophora japonica sisältää runsaasti kversetiiniä eli flavonoidia, joka myös estää CD38:aa – säästää NAD+-tasoja.
• Kversetiini voi tehostaa SIRT1-aktiivisuutta, entsyymien luokkaa, joka vaatii NAD+:n toimiakseen ja osallistuu erilaisiin soluprosesseihin mukaan lukien ikääntyminen ja tulehdus.
• Tehostamalla SIRT1-aktiivisuutta kversetiini tukee epäsuorasti NAD+ tasojen ylläpitämistä.
• Kurkuma (kurkumiini)
• Kurkumiini, kurkuman aktiivinen yhdiste, tunnetaan anti-inflammatorisista ja antioksidanttisista ominaisuuksistaan.
• Se voi vaikuttaa NAD+-tasoihin moduloimalla erilaisia NAD+-metaboliaan osallistuvia entsyymejä ja signalointireittejä.
• Maarianohdake
• Silymariini eli maarianohdakkeen aktiivinen komponentti, tunnetaan maksan suojaavista ominaisuuksistaan.
• Sillä voi olla rooli NAD+-aineenvaihdunnassa, vaikka tarkat mekanismit ovat vähemmän tutkittuja kuin muilla yhdisteillä.

Korkeiden NAD+ tasojen fysiologiset hyödyt

• Optimaalinen mitokondrioiden toiminta(33-34)
• Tärkeä biokemiallinen elementti energiantuotannossa ja lihastoiminnassa(35)
• Riittävä NAD+:n saaminen kehossa estää lihasten surkastumista, väsymystä ja uupumusta(36)
• Optimaalinen aivojen toiminta ja neurodegeneraation ehkäisy(37-38)
• Optimaalinen uni-herätyssykli ja luonnollisen vuorokausirytmin ylläpitäminen(39)
• Suoja oksidatiiviselta stressiltä ja tulehdukselta(40-42)
• Solujen selviytyminen ja hapentuotanto(43)
• Hidastunut ikääntyminen ja pidempi elinikä ja terveydentila mitofagian ja DNA:n korjauksen kautta (perustuu hiirillä tehtyihin tutkimuksiin)(44-45)
• Vähentynyt sydänsairauksien riski kääntämällä ikääntymiseen liittyvät valtimohäiriöt ja parantamalla yleistä sydämen terveyttä (hiirillä tehtyjen tutkimusten perusteella)(46-47)
• Vähentynyt ihon ikääntyminen(48)

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että NAD+ on kriittinen tekijä terveydelle ja hyvinvoinnille. Arthur Hardenin ja William John Youngin yli sata vuotta sitten tekemästä merkittävästä löydöstä lähtien NAD+ on osoittautunut keskeiseksi elementiksi lukuisissa biologisissa prosesseissa: energia-aineenvaihdunnassa, DNA:n korjaamisessa ja solujen ikääntymisen hallinnassa.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet tietoisuuteen NAD+:n mahdollisista sovelluksista ikääntymisen hidastamisessa ja monien kroonisten sairauksien hoidossa. Tämä avaa uusia ovia tieteelle ja terveydenhuollolle tarjoten uuden näkökulman ihmiskehon toimintaan ja terveyden edistämiseen.  

Mietityttääkö sinua millä tasolla elimistösi solunsisäinen NAD+ on? Nyt ensimmäistä kertaa maailmassa, pystymme tarjoamaan kotitestinä NAD+ solunsisäisten tasojen mittaamisen. Tutustu tarkemmin NAD+ laboratoriotestiin täällä!

Tieteelliset lähdeviitteet:

1. Conlon, N. (2022). The role of NAD+ in regenerative medicine. Plastic and Reconstructive Surgery, 150 (4 Suppl): 41S–48S.
2. Navas, L. & Carnero, A. (2021). NAD+ metabolism, stemness, the immune response, and cancer. Signal Transduction and Targeted Therapy 6 (1): 2.
3. Stein, L. & Imai, S. (2012). The dynamic regulation of NAD metabolism in mitochondria. Trends in Endocrinology and Metabolism 23 (9): 420–428.
4. Xie, N. et al. (2020). NAD+ metabolism: pathophysiologic mechanisms and therapeutic potential. Signal Transduction and Targeted Therapy 5 (1): 1-37.
5. Camacho-Pereira, J. et al. (2016). CD38 dictates age-related NAD decline and mitochondrial dysfunction through an SIRT3-dependent mechanism. Cell Metabolism 23 (6): 1127–1139.
6. Pehar, M. & Harlan, B. & Killoy, K. & Vargas, M. (2018). Nicotinamide adenine dinucleotide metabolism and neurodegeneration. Antioxidants & Redox Signaling 28 (18): 1652–1668.
7. Yang, Y. & Sauve, A. (2016). NAD+ metabolism: Bioenergetics, signaling and manipulation for therapy. Biochimica et Biophysica Acta Proteins and Proteomics 1864 (12): 1787–1800.
8. Schultz, M. & Sinclair, D. (2016). Why NAD(+) Declines during Aging: It's Destroyed. Cell Metabolism 23 (6): 965–966. 
9. Zhang, M. & Ying, W. (2019). NAD+ deficiency is a common central pathological factor of a number of diseases and aging: mechanisms and therapeutic implications. Antioxidants & Redox Signaling 30 (6): 890–905.
10. Xie, N. et al. (2020). NAD+ metabolism: pathophysiologic mechanisms and therapeutic potential. Signal transduction and targeted therapy 5 (1): 1-37.
11. Beck, M. & Handy, J. & Levander, O. (2000). The role of oxidative stress in viral infections. Annals of the New York Academy of Sciences 917 (1): 906–912.
12. Xie, N. et al. (2020). NAD+ metabolism: pathophysiologic mechanisms and therapeutic potential. Signal Transduction and Targeted Therapy 5 (1): 1–37.
13. Koyuncu, E. et al. (2014). Sirtuins are evolutionarily conserved viral restriction factors. MBio 5 (6): e02249-14.
14. Glaría, E. & Valledor, A. (2020). Roles of CD38 in the Immune Response to Infection. Cells 9 (1): 228.
15. West, A. et al. (2011). TLR signalling augments macrophage bactericidal activity through mitochondrial ROS. Nature 472 (7344): 476-480.
16. Nguyen, G. & Green, E. & Mecsas, J. (2017). Neutrophils to the ROScue: mechanisms of NADPH oxidase activation and bacterial resistance. Frontiers in Cellular and Infection Microbiology 7: 373.
17. Seifirad, S. & Ghaffari, A. & Amoli, M. (2014). The antioxidants dilemma: are they potentially immunosuppressants and carcinogens? Frontiers in Physiology 5: 245.
18. Horenstein, A. & Faini, A. & Malavasi, F. (2021). CD38 in the age of COVID-19: a medical perspective. Physiological Reviews 101 (4): 1457–1486. 
19. Badawy, A. (2020). Immunotherapy of COVID-19 with poly (ADP-ribose) polymerase inhibitors: starting with nicotinamide. Bioscience Reports 40 (10): BSR20202856.
20. Elhassan, Y. et al. (2019). Nicotinamide Riboside Augments the Aged Human Skeletal Muscle NAD+ Metabolome and Induces Transcriptomic and Anti-inflammatory Signatures. Cell Reports 28 (7): 1717–1728.e6.
21. Horenstein, A. & Faini, A. & Malavasi, F. (2021). CD38 in the age of COVID-19: a medical perspective. Physiological Reviews 101 (4): 1457–1486. 
22. Esam, Z. & Akhavan, M. & Lotfi, M. & Bekhradnia, A. (2022). Molecular docking and dynamics studies of Nicotinamide Riboside as a potential multi-target nutraceutical against SARS-CoV-2 entry, replication, and transcription: A new insight. Journal of Molecular Structure 1247: 131394. 
23. Poljsak, B. & Kovač, V. & Milisav, I. (2020). Healthy Lifestyle Recommendations: Do the Beneficial Effects Originate from NAD+ Amount at the Cellular Level? Oxidative Medicine and Cellular Longevity 2020: 8819627.
24. Rodgers, J. et al. (2005). Nutrient control of glucose homeostasis through a complex of PGC-1α and SIRT1. Nature 434 (7029): 113–118.
25. Trammell, S. & Yu, L. & Redpath, P. & Migaud, M. & Brenner, C. (2016). Nicotinamide riboside is a major NAD+ precursor vitamin in cow milk. The Journal of Nutrition 146 (5): 957–963.
26. National Institutes of Health (2021). Niacin. Fact Sheet for Health Professionals.
27. National Institutes of Health (2021). Niacin. Fact Sheet for Health Professionals.
28. Çatak, J. (2019). Determination of niacin profiles in some animal and plant based foods by high performance liquid chromatography: association with healthy nutrition. Journal of Animal Science and Technology 61 (3): 138–146.
29. Kondjoyan, A. & Portanguen, S. & Duchène, C. & Mirade, P. & Gandemer, G. (2018). Predicting the loss of vitamins B3 (niacin) and B6 (pyridoxamine) in beef during cooking. Journal of Food Engineering 238: 44–53.
30. Peek, C. et al. (2013). Circadian clock NAD+ cycle drives mitochondrial oxidative metabolism in mice. Science 342 (6158): 1243417.
31. Sahar, S. & Nin, V. & Barbosa, M. & Chini, E. & Sassone-Corsi, P. (2011). Altered behavioral and metabolic circadian rhythms in mice with disrupted NAD+ oscillation. Aging 3 (8): 794–802.
32. Conlon, N. & Ford, D. (2022). A systems-approach to NAD+ restoration. Biochemical pharmacology 198: 114946.
33. Katsyuba, E. et al. (2018). De novo NAD+ synthesis enhances mitochondrial function and improves health. Nature 563 (7731): 354–359.
34. Gomes, A. et al. (2013). Declining NAD(+) induces a pseudohypoxic state disrupting nuclear-mitochondrial communication during aging. Cell 155(7) 1624–1638.
35. Goody, M. & Henry, C. (2018). A need for NAD+ in muscle development, homeostasis, and aging. Skeletal Muscle 8 (1): 9.
36. Ryu, D. et al. (2016). NAD+ repletion improves muscle function in muscular dystrophy and counters global PARylation. Science Translational Medicine 8 (361): 361ra139-361ra139.
37. Ying, W. (2007). NAD+ and NADH in brain functions, brain diseases and brain aging. Frontiers in Bioscience 12: 1863–1888.
38. Hou, Y. et al. (2018). NAD+ supplementation normalizes key Alzheimer's features and DNA damage responses in a new AD mouse model with introduced DNA repair deficiency. PNAS 115 (8): E1876–E1885. 
39. Nakahata, Y. et al. (2008). The NAD+-dependent deacetylase SIRT1 modulates CLOCK-mediated chromatin remodeling and circadian control. Cell 134 (2): 329–340.
40. Haigis, M. & Sinclair, D. (2010). Mammalian sirtuins: biological insights and disease relevance. Annual Review of Pathology 5: 253–295. 
41. Poljsak, B. & Milisav, I. (2016). NAD+ as the link between oxidative stress, inflammation, caloric restriction, exercise, DNA repair, longevity, and health span. Rejuvenation Research 19 (5): 406-413.
42. Massudi, H. & Grant, R. & Guillemin, G. J. & Braidy, N. (2012). NAD+ metabolism and oxidative stress: the golden nucleotide on a crown of thorns. Redox Report 17 (1): 28–46.
43. Covarrubias, A. & Perrone, R. & Grozio, A. & Verdin, E. (2021). NAD+ metabolism and its roles in cellular processes during aging. Nature reviews. Molecular Cell Biology 22 (2): 119–141.
44. Fang, E. et al. (2016). NAD+ replenishment improves lifespan and healthspan in ataxia telangiectasia models via mitophagy and DNA repair. Cell Metabolism 24 (4): 566–581.
45. Covarrubias, A. & Perrone, R. & Grozio, A. & Verdin, E. (2021). NAD+ metabolism and its roles in cellular processes during aging. Nature reviews. Molecular Cell Biology 22 (2): 119–141.
46. Covarrubias, A. & Perrone, R. & Grozio, A. & Verdin, E. (2021). NAD+ metabolism and its roles in cellular processes during aging. Nature reviews. Molecular Cell Biology 22 (2): 119–141.
47. Abdellatif, M. & Sedej, S. & Kroemer, G. (2021). NAD+ Metabolism in Cardiac Health, Aging, and Disease. Circulation 144 (22): 1795–1817.
48. Massudi, H. et al. (2012). Age-associated changes in oxidative stress and NAD+ metabolism in human tissue. PloS One 7 (7): e42357.